Kielokummun Hevari
Luonnekuvaus Joku voisi sanoa, että Riitta on vähän vipsahtanut. Kuka nyt ostaisi viriilin ja kilpailu-uransa keskellä olevan nuoren suomenhevosoriin ratsastuskouluun. Etenkään, kun tallissa jo valmiiksi on yksi pöljä, nuori ori. Mutta Hevari vei Riitan sydämen. Kilpailemaan nainen tuskin oriillaan lähtee, ellei jotain pieniä seurakisoja lasketa.
Helpommankin mopon olisi voinut nainen itselleen löytää, mutta toisaalta, olisihan elämä varsin tylsää ilman haasteita. Ensipäivistään lähtien Hevari on ollut melkoinen macho, mutta onneksi ikä on tuonut sen päähän vähän järkeä ja kärsivällisyyttäkin. Vaikka se on edelleen vilkas ja toisinaan raivostuttavuuteen asti luupäinen, on se kuitenkin varsin hyvin ennakoitavissa ja käsiteltävissä. Lasten käsiin Hevaria ei anneta, mutta kokeneet hevosihmiset pärjäävät sen kanssa kyllä. Niin kovaa meteliä Hevari pitää kyllä itsestään, ettei kenellekään jää epäselväksi, milloin ori on tulossa näköpiiriin. Tietävät pysyä kilpailijat poissa jaloista, Hevari tuumaa kiekuessaan keskellä tallipihaa. Kaiken kaikkiaan se onkin varsin oppikirjamainen ori, joka on toisaalta täysin viettiensä vietävissä ja toisaalta yksinkertainen putkiaivo, joka ei kyseenalaista tai kenkkuile. Hoitaessa se onkin varsinainen mammanmussukka, jota saa väännellä solmuun jos toiseenkin. Mikäli Toro sattuu karsinan ohi kulkemaan, kalauttelee Hevari hetken hampaitaan kaltereihin ja kopauttelee etusellaan karsinansa ovea, mutta laantuu nopeasti takaisin koiranpennuksi. Hevari pitää rapsutuksista, herkkupaloista ja huomiosta ylipäätään aivan valtavasti. Se on helppo varustaa ja muutoinkin hoitotoimenpiteet sujuvat muitta mutkitta. Liikkeiltään pikkuori on kokoaan paljon isompi. Se toimii erinomaisesti omalla moottorillaan, eikä siis missään nimessä ole mikään käynnistysvaikeuksista kärsivä luuska. Hevaria on aina ratsastettu ja pidetty hyvin ja se onkin hyvin osaava ratsu. Tokikaan se ei ole mikään alkeisratsastajien kehää kiertävä turvaponi, vaan sen selässä pitää kyllä tietää kuinka ratsastetaan. Hevari ottaa muuten ohjakset omiin kätösiinsä ja määrää niin vauhdin kuin suunnankin. Kun sen energia on kanavoitu oikeaan suuntaan, yltää ori aina Vaativa B -tasolle asti. Se on yritteliäs ja sillä on valtavan hyvä työmoraali - ja sellaisena se halutaan pitääkin. Hevari hyppää myös mielellään, vaikka kouluratsastus onkin sen leipälaji. Esteillä vauhti tuppaa kiihtymään liiaksikin, ja kuskilta vaaditaankin hurjapäisyyttä ja nopeita refleksejä. Pienenä ponina Hevari kun kääntyy pennin päälläkin. Mitään pomminvarmaa sunnuntaimaastoilijaa Hevarista tulee tuskin koskaan. Uudet reitit ja hajut saavat sen turhan jännittyneeksi ja se sitten purkautuu kaikennäköisenä kyttäilynä ja säpsyilynä. Etenkin postilaatikkorivi on kauhistuksista kauhein, uunituoreista, isoista vesilätäköistä nyt puhumattakaan. Hevarin kanssa ei siis lähdetä maastoon rentoutumaan, vaan sen kanssa saa olla hyvinkin varuillaan koko ajan. Pomminvarmojen kavereiden kanssa se malttaa tosin suhtautua pelottaviin asioihin vähän lunkimmin. sukutaulu
isälinja: Ryövärin Heviristi - Hetken Herttajätkä - Hiskin Riskipeli
emälinja: Hirttivaaran Donna - Raitulan Haltia - Henkien Kätkemä KILPAILUKALENTERI ERJ:n alaiset kilpailut: sijoituksia 40, joista voittoja 7
KRJ:n alaiset kilpailut: sijoituksia 15, joista voittoja 3
01.06.2020 - Kuuran Suomenratsut - Vaativa B - 2/40
02.06.2020 - Kuuran Suomenratsut - Vaativa B - 5/40 04.06.2020 - Kuuran Suomenratsut - Vaativa B - 1/40 08.06.2020 - Kuuran Suomenratsut - Vaativa B - 2/40 10.07.2020 - Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 2/28 11.07.2020 - Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 5/28 13.07.2020 - Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 2/28 14.07.2020 - Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 4/28 18.07.2020 - Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 2/28 18.10.2020 - KK Lupin - Vaativa B - 3/50 21.10.2020 - KK Lupin - Vaativa B - 5/50 29.06.2021 - Yemene - Vaativa B - 2/33 25.07.2021 - Yemene - Vaativa B - 4/40 28.07.2021 - Yemene - Vaativa B - 1/40 30.07.2021 - Yemene - Vaativa B - 1/40 PÄIVÄKIRJA 24. HUHTIKUUTA 2018, PÄIVÄKIRJAMERKINTÄ, KIRJ. ENTINEN OMISTAJA (Sussu VRL-12636)
Lähdimme iltamyöhällä liikkeelle Hevarin ja Remun kanssa. Marie oli tullut visiitille, joten pakkohan se oli sisko hevosen selkään iskeä ja ratsuksi valikoitui tällä kertaa Remu. Hevari on vielä kokematon maastoilija ja muutenkin melko vireä tallipihassa ja sen ulkopuolella, joten rauhallinen ja varmajalkainen Remu on sille täydellinen maastokaveri. Kello oli jo melko paljon ja päätimme tehdä leppoisan lenkin lähimaastoissa. Lähdimme lenkillemme hiekkatien viertä ja meidät ohitti pari autoa, joita Hevari vähän säpsyili, mutta Remu vain löntysteli menemään, niin nuorukainen malttoi pysyä nahoissaan. Rauhallisella pätkällä otimme hieman ravia ja Hevari oli sitä mieltä, että jee nyt kisataan, mutta pidätteet menivät läpi ja ori malttoi rauhoittua. Remu pärskähteli tyytyväisenä ja eteni tuttuun tapaansa tasaisen varmasti välittämättä perässään tulevan nuoren kiihdyttelyistä. Hiekkatieltä käännyimme metsään ja päätimme kiivetä alueen suurimman rinteen päälle ihastelemaan auringonlaskua. Hevari tykkää kulkea metsässä mielummin kuin teillä, kun metsässä ei ole sen mielestä niin paljon jänniä juttuja. Mäkiä kiipeiltyämme saavuimme vihdoin reitin korkeimmalle kohdalle, josta näkyi puiden lomasta upea auringonlasku. Napsimme hevosten selistä parit kuvat matkamuistoiksi ja hetken maisemaa ihailtuamme käänsimme hevoset kotia kohti. Loppumatka sujui todella hienosti ja Hevarikin malttoi rentoutua. Kun kotipiha näkyi mutkan takaa, ori pärskähteli tyytyväisenä ja venytti kaulaa helpottuneena siitä, että pääsi kuin pääsikin takaisin kotiin. Tallipihaan kääntyessä Hevari oli selvästi niin helpottunut, että se meinasi ihan kompastua jalkoihinsa, mutta sai haettua tasapainonsa takaisin. Hyppäsimme pihassa ratsailta ja talutimme hevoset talliin hoidettaviksi ja iltaruokia odottamaan. 4. MARRASKUUTA 2017, PÄIVÄKIRJAMERKINTÄ, KIRJ. ENTINEN OMISTAJA (Sussu VRL-12636) klo 05.00 aamuyöstä tarkistin Donnan karsinaan asennettua valvontakameraa, eikä mitään hälyttävää näkynyt. Tamma nuokkui karsinassaan rauhassa ja näytti hengittävänkin rauhallisesti, eli mitään merkkiä varsan tulosta ei näkynyt. Palasin siis nukkumaan kaikessa rauhassa ja seuraavan kerran heräsin klo 07.00, kun lähdin talliin tekemään aamuruokia. Tallissa oli täysin rauhallinen tunnelma, mutta kävellessäni Donnan karsinalle, koin valtavan yllätyksen. Voikon tammani karsinassa seisoi pienen pieni vaalea varsa. Silmäni laajenivat varmasti lautasen kokoiseksi tuijottaessani tätä näkyä kykenemättä tekemään mitään. Kaksi tuntia sitten olin tarkastanut kameran, eikä mitään merkkiä tästä ollut näkynyt. Varsa oli syntynyt ehkä arviolta tunti sitten ja nyt jo se hoiperteli reippaana ympäri karsinaa ja kävi juomassakin. Avasin varoen karsinan oven ja menin sisälle tervehtien Donnaa lempeästi. Varsa oli kaunein näkemäni pieni voikko orivarsa. Donna oli yleistarkastuksen jälkeen oikein hyvinvoivan näköinen ja niin oli myös karsinassa nyt lepäävä orivarsa. Kaikki oli sujunut ilmeisesti niin oppikirjan mukaan, etten ollut mitään ehtinyt edes tajuamaan. Sieltä oli nyt sitten syntynyt se unelmieni voikko ori, joka vielä oletettavasti jäisi pienhevoskokoiseksikin. Uskomattoman onnellisena siirryin laitamaan ruokia valmiiksi, kun hevoset alkoivat jo liikkua levottomina karsinoissaan. |
VIRTUAALIHEVONEN // A SIM-GAME HORSE
pääkuva: Sussu VRL-12636, kiitos!
pääkuva: Sussu VRL-12636, kiitos!